Feministien festivaalit – WOW

Kuva Jemima Repo

Kuva Jemima Repo

Lontoon Southbank Centerissä vietettiin jälleen naistenviikolla Women of the World –kulttuurifestivaalia. Sen taiteellinen johtaja Jude Kelly on vaikuttava nainen, joka rauhallisella tummalla äänellä muistuttaa päivästä toiseen mistä tässä kaikessa on kysymys: että maailmasta tehtäisiin parempi paikka tytöille ja naisille, pojille ja miehille. Että tasa-arvo on vuosisatamme haaste, jonka ratkaiseminen on etuoikeutettujen naisten velvollisuus ja kaikkien kaltoinkohdeltujen oikeus.

Yksi tämänvuotisista pääesiintyjistä Annie Lennox kertoi miten omistautui HIV-työlle: hän oli kysynyt Bob Geldofilta, mitä hän voisi tehdä. Geldof oli vastannut: ”Ihan vittu vaan teet sen”. Amerikantähti Kimberlé Crenshaw, nainen joka on kehittänyt intersektionaalisuuden käsitteen, taas piti kaksi vavisuttavaa esiintymistä, joissa hän kertoi mustiin naisiin kohdistuvasta poliisiväkivallasta Yhdysvalloissa. Miten nämä naiset, nuorin vasta lapsi, vanhin vanha kuin puu, oli tapettu ihan vain siksi, että he olivat mustia. Ja miten heidän tarinansa unohtuu ja tapettujen miesten nimet muistetaan.

Itselleni tänä vuonna vaikuttavimpia esiintyjiä olivat silti järjestäjien löytämät alaikäiset tytöt, jotka puhuivat häkellyttävän rohkeasti ja kauniisti, olivat aktiivisia kansalaisia. Miekkailevat muslimitytöt –projektin teini katsoi hymyillen yleisöön ja kertoi, miten me kaikki olemme erilaisia ja uniikkeja, ansaitsemme tulla kohdatuksi omana itsenämme, emme jonkin ryhmän jäsenenä, josta ennakkoluuloisesti kuvitellaan jo valmiiksi tiedettävän kaikki tarpeellinen. Meitä ei saa niputtaa!

WOW London onnistuu löytämään näitä ihmeellisiä tyttöjä ja naisia lavalle vuosi toisensa jälkeen siksi, että pitkin vuotta he järjestävät think in –tilaisuuksia, joissa tapaavat kaikenlaisia tyttöjä ja naisia. Pitkin vuotta he muistavat sanoa, että tämä on festivaali eikä konferenssi siksi, että täällä juhlitaan ja kaikki ovat tervetulleita juuri sellaisina kuin ovat: ei tarvitse olla akateeminen voidakseen kuunnella Crenshawta. Jude Kelly kyllä pitää huolen siitä, että kaikki puhujat puhuvat yleistajuisesti.

Johtajat valmiina esittelemään Kehtaamiskoulun. Kuva Johanna Sumuvuori.

Johtajat valmiina esittelemään Kehtaamiskoulun. Kuva Johanna Sumuvuori.

Tapahtuma onnistui jälleen kerran yhdistämään kevyttä ja raskasta. Feministisen ajatushautomo Hattu veti Kehtaamiskoulun, joka kirvoitti jälleen kerran paljon naurua. Ihmisistä on hauskaa huomata, että jaamme samat nolostelunaiheet, voimme nauraa niille. Kulttuurieroista suomalaisten ja lontoolaisten kehtaamiskoululaisten välillä tuli esiin oikeastaan vain käytännöllinen suhtautuminen pallopeleihin. Kun Suomessa heittelemme lopuksi yleisölle patriarkaatinvastaista vessapaperiamme, ihmiset ottavat kopin tai vähintään refleksinomaisesti laittavat käden eteen. Hämmästyneet britit istuivat paikoillaan ja ihmettelivät rullien iskeytyessä heidän rintoihinsa ja olkapäihinsä.

Meidän jälkeemme esiintyi vaikuttava nainen, Selma, joka oli käynnistänyt mustien lapsimallien toimiston nähtyään, miten hänen tyttärensä kärsi siitä, ettei missään näkynyt mustia esikuvia. Pieni kolmevuotias tyttöparka oli luullut, että vain valkoinen on kaunista. Yksi WOW:n hyviä käytäntöjä onkin se, että järjestäjät tsekkaavat tarkkaan, ettei festivaalien esiintyjät ole kaikki keskiluokkaisia ja keski-ikäisiä valkoisia heteroita. He pitävät huolen siitä, että jokainen yleisön jäsen näkee heti, että asiantuntijoita on joka lähtöön. ”Jos ei muka löydy vammaista keskustelijaa vessapaneeliin, etsikää lujempaa”, komentaa Jude Kelly.

Festivaalin jälkeen me jotka olemme tuomassa WOW:ta Suomeen kokoonnuimme keräämään kokemuksiamme ja osallistuimme sen jälkeen kokoukseen, jossa eri maiden WOW festivaalien järjestäjät pohtivat kansainvälisen WOW-liikkeen ydintä. Oli terveellistä kuulla, mikä hämmästytti WOW Somalimaan järjestäjää eniten: että täällä on kaikkialla roskakoreja, vaikka kuka tahansa voisi laittaa niihin pommin. Me suomalaiset lupasimme puolestaan kerätä Parhaat käytännöt –listan siitä, miten järjestää think in –tilaisuuksia kahdella kielellä. Me kaikki voimme opettaa toisillemme jotain tärkeää.

Rosa Meriläinen
johtaja
Feministinen ajatushautomo Hattu